Onko kielikin nähtävä kontekstissa?

Tiede-lehden 10/2010 mukaan kielet olivat esisuomalaisille enemmän käyttötavaraa eikä niinkään pakkopullaa tai osa kansallisvaltiomaista identiteettikriisiä. Esisuomalaisen hyvän edistämistä helpotti, jos omansa lisäksi osasi kolmea-neljää naapurikieltä. 500-luvulla esisuomalaisten ja Itämeren eteläpuolella eläneiden itämerensuomalaisten kauppakontaktit vilkastuivat. Tämän vuoksi eteläisen Suomen esisuomalaiset alkoivat omaksua eteläisen ugrilaisen ”bättre folkin” kauppakieltä. Muualle maahan tuo kieli levisi pääosin vasta 1200-luvulla. Suomenkieli siis lainattiin muualta ja oma kieli katosi. Samankaltainen kehitys lienee tapahtunut myös muissa esisuomalaisten asuttamissa Pohjoismaissa.

Liiteluettelo:

Jani Kaaro, Kieli vaihtui kevyesti, Tiede 10/2010 s. 22-23.

Olemmeko itse maahanmuuttajia?

Tiede-lehden 10/2010 mukaan uusin geeneihin ja argeologisiin löytöihin perustuva tieto kertoo, että me olemme Euroopan viimeisiä keräilijä-metsästäjiä. Olemme siis kiitollisia niille innokkaille maahanmuuttajille, jotka ensimmäisinä lähtivät Etelä-Euroopan lämpötaskuista ja seurasivat sulavan jään reunaa tänne Pohjois-Euroopan osin jäättömille alueille. Tämä selittäisi siis mm. Joutsan, Tornionjokilaakson ja Tunturi-Lapin löydöt, jotka viittaavat jopa yli 10000 vuotta vanhaan asutukseen.

Liiteluettelo:

Jani Kaaro, Suomalaisten uudet juuret, Esi-isät vaelsivat jään jäljessä Espanjasta ja Ukrainasta, Tiede 10/2010 s. 18-22.

Aallon ketteryys on jo hukattu

Aalto-yliopisto kertoo omien sanojensa mukaan, että se ”muuttaa maailmaa kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen, edellä käyvän opetuksen, rajojen rohkean ylittämisen ja uusiutumisen keinoin ja edustaa uutta akateemista kulttuuria, joka kehittää arvoihinsa perustuvia uusia tapoja tutkia, opettaa ja oppia yhdessä tarjoamalla hyvät johtamisen prosessit, työkalut ja tuen ja korostamalla perinteisen akateemisen roolin lisäksi esimiesten asemaa yhteisön johtajina.” Tämä sanoman looginen ristiriita tarkoittanee sitä, että aikakauteen sopiva akateemisen johtamisen ketteryys katoaa ja että johtaminen keskitetään entistä harvempien ansioituneiden ja ajasta vieraantuneiden ikäpresidenttien käsiin ja asioista, joiden vaikutukset kantavat vuosikymmenien päähän, päätetään keskustelematta niiden kanssa, jotka tulevaisuudessa joutuvat kantamaan päätösten konkreettisia seurauksia.

Kuntaliitoksetko turhia?

Kuntaliitoksia on tehty hoitoalan kustannusrakenteen järkevöittämiseksi. Tällä on pyritty suurempiin kokonaisuuksiin ja tehokkuuteen. Minä ihmettelen kovasti, miksi ei läänipohjainen terveydenhoitojärjestelmä kelvannut? Läänijärjestelmä lopettaa riitelyn ja turhat kuntaliitokset sekä lisää terveydenhoidon tasa-arvoisuutta. Muualla Skandinaviassa läänijärjestelmän kokemukset ovat olleet hyviä ja mm. kalliiden erikoissairaanhoidon laiteinvestoinnit on voitu optimoida paremmin kuin Suomessa.